Lomautuspäiväkirja – The End.

Joku ehkä on huomannut, että en ole kirjoittanut tänne muutamaan päivään. Tässä on tapahtunut niin paljon, että huh. Kerroin avoimesti tilanteestani (lomauttaminen) siellä sun täällä, eli eri Slack-kanavissa, Twitterissä ja Facebookissa. Lisäksi tämä lomautuspäiväkirja syntyi. Sen olen oppinut, että tarpeeksi kun jaksaa iloisesti huutaa, joku vastaa. Niin kävi myös nyt.

Kun minut lomautettiin, ajattelin heti, että nyt on uuden aika. Samalla mietin, että nyt on kyllä paha paikka hakea töitä. Moni yritys kamppailee lomautusten ja irtisanomisten kanssa. Olin silti toiveikas, ja uskoin siihen, että minunlaiselle on jossain paikka, joku tarvitsee osaamistani.

Tänään kävin ilmoittamassa että päätän työsuhteeni. Koska olen lomautettu, mitään normaalia irtisanomisaikaa ei ole. Niinpä olen nyt villi ja vapaa. Mutta en kauan. Sillä joku vastasi, joku tarvitsi minua, joku halusi minut. Kaikki meni nopeasti, ja päätös syntyi helposti. Aloitan siis uudessa työpaikassa maanantaina. Työnantaja on tuttu ennestään, joten olo on turvallinen ja innostunut.

Tämä lomautuspäiväkirja loppui siis lyhyeen. Se taitaa olla positiivinen ongelma. Saitti pysyy kuitenkin, niin kuin blogikin. En tiedä kuinka usein pystyn kirjoittamaan, mutta parhaani yritän.

Nyt toivotan juuri sinulle oikein hyvää jatkoa. Elämä kantaa, elämä antaa takaisin jos vain uskaltaa pyytää ja ottaa vastaan.